Tässä on taas ollut aikaa lueskella yön myöhäisinä tunteina muutakin kuin joskus varsin hämäriä lausuntopyyntöjä tai muistioita. Takana on upea Kari Enqvistin Suhteellisuusteoriaa runoilijoille, Juha Vuorisen Pilven reunalla sekä pari ammattikirjaa.
Enqvistiin tutustuin ensimmäistä kertaa tänään 47-vuotta täyttävän Herra 47:n suosituksesta (onnittelut Ainonkadulle). Ei Suhteellisuusteoriaa runoilijoille ihan Vien Ruculan Takaisin –tasolle yltänyt, mutta ei tämä paskempi ollut. Toveri Professori vetää sillan newtonilaisen einsteinilainen sekä kvanttipuolen (oma ymmärrykseni alkaa hieman sakata tässä kohdin kirjaa) välille. Suosittelen kirjaa kovasti, jos luulit ja luulet tietäväsi mm. kaiken.
Juha Vuorisen legendaariseen tuotantoon tutustuin jo opiskeluaikoina. Viime vuosituhannella. Tämä eteläsuomalainen, totaalisen raakalaismainen kalju dokaamisen tylysti lopettanut bukowski pienellä beellä kirjoitti nettiin Juoppohullun päiväkirjan ensimmäistä versiota ja sitä ei housuun laskematta pystynyt lukemaan. Aivan mieletöntä tykitystä, joka sittemmin on saanut jopa Opetushallituksen suosituksen (syy: pojatkin saattaisivat lukea kirjoja) ja dynamiittisten suomenkielenopettajien vihat niskoilleen. Nyt kaveri on paiskannut kehiin hyväntekeväisyyskirjan Pilven reunalla, jossa on muutamia todellisia helmiä. Miettikääpä tilannetta Vuorisen kerronnalla, jossa yhden vessan omistavan mummon juhlapäivänä gluteeniton ja laktoositon -laput menevät juhlapöydässä sekaisin.
Eikä siinä vielä kaikki. Aikaa on ollut lukea myös ammattikirjallisuutta ja eräs keskeinen teema parissa teoksessa (ei mainita vielä, kun ei ole luettu loppuun) on ollut selkeän tavoitteen merkitys. Juoksuaan aidosti mukavasti parantanut OPM, anteeksi OKM, on antanut yliopistoille hieman yli 70 (seitsemänkymmentä) mittarilukua ja se on aika paljon. Yrityspuolella viittä pidetään sopivana, jos jonkin verran yläkanttiin ajatellaan.
Aloin itse pohtia, minkä OKM:n tunnusluvun nostaisin yliopistossa tärkeimmäksi selviämisen ja myös menestymisen kannalta. Vastaus on helppo. Se on 0,7.
Tuo 0,7 kertoo, että jokaisen tutkimus- ja opetushenkilökuntaan kuuluvan henkilön on julkaistava viimeistään vuonna 2012 vähintään 0,7 tieteellistä julkaisua per vuosi (esim. kv-Journal), jotta olemisen oikeutus niin tutkijalla kuin yliopistolla olisi olemassa. Tavoite koskee luonnollisesti kaikkia suomalaisia yliopistoja.
Luku myös samalla osoittaa, että yliopistojen ensimmäinen ja tärkein tehtävä on kansainvälisesti kovatasoisen tieteen tekeminen. Kansainvälinen julkaisu on osoitus siitä, että töitä on tehty. Kun tutkiva opettaja tutkii, hän voi sitten opettaa teekkareille ja kyltereille uusimmat tiedot (aiempien lisäksi). Myöhemmin sitten uusimmalla tiedolla varustetut dippainssit ja kooteeämmät voivat sitten valmistuttuaan tehdä maailmasta hieman paremman paikan elää ja olla.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
"Yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä, antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta sekä kasvattaa opiskelijoita palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa."
VastaaPoistaEdellä oleva on ote tuoreen yliopistolain 2 §:stä. Onko tutkimus enää vapaata, jos ainoa tavoite on saada syntymään kv-julkaisu. Rehtoriblogissaan Tampereen Yliopiston Kaija Holli toteaa, että "Yliopistolla on perinteisesti tunnistettu olevan kolme tehtävää: opetus, tutkimus ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen". Hollin mukaan Tampereen yliopisto aikoo osallistua yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen aktiivisella yhteistyöllä sidosryhmiensä kanssa ja toivoo näin saavansa myös ideoita tutkimusaiheiksi.
En tiedä kuinka Holli on aikonut ratkaista tilanteen, jossa sidosryhmät kaipaavat tutkimusta kansallisesta aiheesta. Toivottavasti hän sallii sen. Samaa toivon myös muiden yliopistojen osalta. On oltava mahdollisuus myös tutkia ja kirjoittaa asioista, jotka eivät kiinnosta ulkomaisia julkaisuja.
Kun yliopistojen rahoitus osin sidotaan kansainvälisyyteen, niin pahimmillaan kai ylikorostunut kansainvälisyyden suosiminen johtaa siihen, että yliopistot lakkauttavat oppisuuntia, joilta ei synny kansainvälistä tutkimusta, eivätkä ne siten tuo yliopistolle rahaa. Olen esimerkiksi huolestunut oikeustieteilijoiden asemasta tulevaisuudesta. Tutkitaanko jatkossa vain kansainvälisiin rahamarkkinoihin tai sotarikoksiin liittyviä asioita sen sijaan, että kirjoitettaisiin asunto-osakeyhtilain tulkinnasta tai vaalirahoituslaista.
JH62 laittaa kehiin erittäin asiallisen kommentin. Sen verran toki täsmennettäköön, että OKM:n mukaan meille jää vielä hieman yli 70 tavoitetta noiden kv-julkaisujen lisäksi, hehee. Tosin rehellisyyden nimissä kansainvälisesti meitä reitataan pääosin tutkimustulosten julkaisemisen kautta ja kommentissa tuotu haaste on todella todellinen.
VastaaPoistaPainin itse totaalisesti JH62:sen nimeämän ongelman kanssa ollessani aiemmin tutkijana ja siinä kyllä sai olla jonglööri. Ratkaisin osaltani asian käyttämällä kotimaista – ei niin mediaseksikästä osuustoiminnan tutkimusta – kontekstina. Tällöin tulin lyöneeksi kaksi kärpästä, vaikkakaan en yhdellä iskulla. Liitin puhtaasti kotimaisen keskustelun kansainvälisen tiedeyhteisön koettelemään teoriaan. Teorian osalta vaati toki Durkeheimiin asti syventymistä, mutta lukemallahan siitä selvisi. Ja kotimaisen kentän osalta se vaati sitten yön pimeinä tunteina popularistisempia kirjoituksia ammattilehtiin.
Samoin JH62 tuo esiin toiseksi ulkopuolisen rahoituksen ongelmallisuuden. OKM on julkisesti toivonut, että hieman alle puolet yliopistojen rahoituksesta olisi tultava jo vuonna 2012 budjetin ulkopuolelta, ja mm. kirjallisuuden sekä harvinaisempien kielten osalta voi olla aidosti huolissaan. Oikeustieteiden osalta juristit ovat kyllä kenttänsä osanneet aina hoitaa, heh.
Yliopistojen ensimmäisenä tehtävänä on siis edistää vapaata tutkimusta (tulos: julkaista tutkimustuloksia Journaleissa), edistää sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä (tulos: YVV yhtenä työkaluna rohkeiden avausten lisäksi), antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta (tulos: yhdistää menneyisyys, nykyisyys ja tulevaisuus valmistuneiden hyödynnettävksi) sekä kasvattaa opiskelijoita palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa.
Siinä on muuten tekemistä yhdelle sektorille.