sunnuntai 14. marraskuuta 2010

Pulinat pois ja hommiin

Oli kaupunkilaisjuntille kokemus ajaa 130 kilometriä valtatietä (olisiko ollut neljä tai viisi) pimeässä siten, että yhtään ainoaa autoa ei tullut vastaan tuolla matkalla. Ei, syy ei ollut liikenteen keskeyttänyt onnettomuus, vaan reissu on heittänyt tällä kertaa Utsjoelle. Tauolla keskellä ei-niin-yhtään-mitään revontulet olivat upeita – varsinkin kun ne olivat ainoat valot.

Suomi on melkoisen suuri maa. Kun lähtee etelästä ja päätyy pohjoiseen, ehtii myös kuunnella radiota. Ensimmäinen havainto oli, että valtiollisella radiolähetysyhtiöllä on kanavia perkeleesti. Sieltä tulee myös varsin mielenkiintoisia uutisia ja toimitettuja juttuja. Muutakin, kun toimittajan aamulla R-kioskista hakemaa ja pikaisesti referoimaa iltapäivälehteä. Matkalla Lappeenrannasta Utsjoelle - mikä on muuten pitkästi yli 1000 km - yksi uutinen nousi ykköseksi, myös kaupallisella puolella.

Ei, se ei ollut naapurimaan kunkku.

Poikkeuksetta Perussuomalaisten rajua nousua mielipidemittauksissa pidettiin jotenkin poikkeuksellisena, mahdottomana ja spookyna. Useampi toimittaja ihmetteli, miten tällainen kansan syvien rivien puolue on päässyt haastamaan jo vuosia eduskuntaa johtaneet pääpuolueet.

Kuulun itse äärisitoutumattomiin tai ainoastaan mielikuvituksen tuotteina oleviin liberaaleihin (joita ei siis Suomessa ole; jotkut RKP:n edustajat lienevät lähimpänä). Itseäni ei siis ideologisesti hetkauta, olipa suurin puolue sitten oikeisto, vasemmisto, kriitikot, vihreämmät, keskemmältä toimijat tai jokin muu.

Hurjinta oli kuitenkin todennäköisesti suurinta valtiomahtia käyttävän median sokea piste – demokratian perusperiaate. Eikös demokratiassa eniten ääniä saanut ole se, joka ottaa vetovastuun yhteiskunnasta ja sen jäsenistä - toki jäsenten kanssa? Olipa sitten tuo porukka ihan mistä päin koordinaatistoa tahansa. Ja kun äänet on laskettu, niin sitten Penttisen Sepon sanoin ”pulinat pois ja hommiin”.

Terävimmät muistavat näin galluppivaiheessakin, että demokratiassa yksilön keskeisin vaikuttamistapa on äänestäminen. Ja toisinpäin. Jos ei jaksa käydä äänestämässä, on parempi olla hiljaa ja ainakin arvostelematta eduskunnan seuraavan toimikauden ajan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti