Rohkea veto

Olen arvostanut ihmisiä, jotka ovat osanneet tehdä rohkeita vetoja. Yleensä näillä tyypeillä on ollut valot päällä ja suhteellisen kova luottamus itseensä siitä, että hommasta selvitään. Rohkeus vaatii varsin PE¤&¤%&&sti työtä, henkilökohtaista heittäytymistä ja kykyä alkaa tehdä puhumisen sijaan.

Niin sanotussa rinkkamatkaaja-travellausgenressä on varsin normaalia, että kaikki rahanarvoinen tavara muutetaan rahaksi ennen matkaa. Yksi legendaarisista ja todennäköisesti tunnetuimmista keinoista on myydä auto. Tämä siksi, että auton lisähilloilla matkaa voi pidentää parilla kuukaudella. Tai päästä paikkoihin, joihin ei normisamsonitetyypit tupsahtele. Todellista luottamusta ja intohimoa matkailuun kuitenkin osoitti pari vuotta sitten eräs kaverini siinä, että hän myydä pätkäytti asuntonsa lähtiessään edellisen kerran maailmalle. Rohkein veto, mitä olen harrastuksen toteuttamiseksi todistanut.

Eilen illalla meikällä oli mahdollisuus päästä pitkästä aikaa vaimon kanssa Enklaavi ry:n, Suomen tuloksellisimman kauppatieteellisen tiedekunnan opiskelijajärjestön vuosijuhliin. Täytyy todeta, että myös tällä juhlimissaralla on edetty jättiharppauksin. Kokonaisuus pelasi enemmän kuin upeasti. Rohkein veto illan aikana oli ’puhe naiselle’. Tuossa kohdinhan ikiaikaiseen tyyliin pidetään erittäin virallinen puhe kaikille paikalla oleville naisille. Karismaattinen tekniikan ylioppilas Saarenpää puhalsi mikin takaseinästä läpi tekstinsä voimin. Humoristisen suoraviivainen ja hyvin koskettava kymmenminuuttinen - ei kuitenkaan mikään siirappimössömättö - oli mieletön. Rohkein ja kartallaollein puhe, mitä olen kuullut.

Sinänsä mielenkiintoista, puhe itsessään oli teko; ei pelkkää puhumista.