maanantai 7. helmikuuta 2011

Hatunnosto yrittäjille

Varasimme tuossa tyylillemme uskollisesti halbamajoituksen. Hintaan sisältyi myös mahdollisuus tehdä etnografista tutkimusta; toki kieli poskessa.

Ensinnäkin, kovaäänisen juna-aseman ovat rakentaneet tuohon ikkunan viereen ja siellä on niin monenlaista liikkujaa.

Toiseksi, alapuolella alan vilkkuvaloravintolakadulla leidit näyttävät löytäneet varsin paljon länsimaisia miehiä biljardinpeluukumppaneikseen.

Kolmanneksi, kilometrien matkalla ovesta jokaiseen ilmansuuntaan on pikkukojuja, jossa myydään mm. kaikkea maan ja taivaan väliltä.

Nuo pikkukojukaverit, niin miehet kuin naiset, ovat olleet mielenkiintoisinta seurattavaa.

Yleensa kun ”hello my frendit” yrittävät uida liiveihin ja alkavat myydä laserkyniä tai totaalista piraattiskeidaa, palaa pinna per heti. Nyt kuitenkin kun on ollut tuplarattaissa pari parempaa painosta itsestäni, nämä yrittäjät ovat jättäneet meikän hyvin rauhaan. Itse asiassa niin rauhaan, että olen alkanut kävellessäni seurailla porukkaa.

Yrittäjät – todennäköisesti jokunen palkollinenkin joukossa - tulevat aamulla 9 – 10 maissa mestoille ja näyttävät väkertävän ainakin tuonne puoleenyöhön. Todennäköisesti pidempäänkin. Kilpailu on todella rajua lukuisten myyjien kesken. Alalletulijoita ja korvaavia tuotteita lienee enemmän kuin laki sallii. Tavarantoimittajillakin on todennäköisesti varsin suuri sana sanottavinaan. Asiakkaatkaan eivät ole niitä helpoimpia - ainakaan selvinpäin. Samoja tuotteita tuntuvat myyvän, joten erilaistumiseen sitä kautta ei ole mahdollisuutta. Perheen lapset käyvät ruokailemassa iltapäivästä ja illalla vanhempiensa kojuilla kadulla. Leipä ei ole heillä todellakaan helpossa.

Tosin 24/7-tyyppisesti yrittäjät toimivat käsittääkseni muuallakin.

Kukaan ei tietääkseni maksa yrittäjille menetetystä ajasta, vaan tehdystä tuloksesta. Ja täytyy todeta, että muutama tämän kadun havainnoiduista kauppiaista on virtuoosinomaisia myyntireiskoja ja -riittoja. Todennäköisesti jos kojunsa itse omistavat, he tienaavat todella mukavasti. Ja siinä tienaamisessa ei ole mielestäni mitään pahaa.

Samoin, kukaan ei tietääkseni maksa yrittäjille menetetystä ajasta, vaan tehdystä tuloksesta. Tähän liittyen toivoisin, että joskus yrittäjät muistaisivat järjestää itselleenkin vähän omaa aikaa. Ja siinä edes lyhyen oman ajan järjestämisessä ei ole mielestäni mitään pahaa.

Hatunnosto kaikille yrittäjille – niin täällä idässä kuin siellä lännessäkin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti