perjantai 29. kesäkuuta 2012

Out of Office

Moi ja suuri kiitos viestistäsi. Olen kesälomalla ja pyrin vastaamaan viestiisi palattuani sorvin ääreen maanantaina 23.7.2012. Mikäli asiallasi on erityinen kiire, tavoitat meikän puhelimella tai tekstiviestillä. T. Juhis Saksa Hello! I am out of office and I'll be back on 23rd of July. In extreme urgent matters, please, call or send me a text message. Best regards, Juhis Saksa

lauantai 9. kesäkuuta 2012

Firman kortilla

Kuten muissakin suomalaisissa firmoissa, juhannuksen lähestyessä maailma pitää saada valmiiksi. Elikkä yliopiston perustehtävien - tutkimus, opetus ja yhteiskunnallista vaikuttaminen – lisäksi hallinnolliset kuviot on pitänyt saada kauniisti laskeutumaan. Näkyvimpänä tällä viikolla ovat olleet firman luottokortin käyttöön liittyvät matkalaskut – siis ne pysäköinnit, taksikuitit, junaliput jne.

Firma päätti ottaa joitakin vuosi sitten laajasti luottokortteja käyttöön, sillä erityisesti akateemikkojen työmatkat tieteellisiin konferensseihin ovat vähän erilaisia kuin kavereiden kanssa viikonlopun vietto syrjässä sijaitsevassa pääkaupungissamme. Käytännössä matkareitit ovat jokaisella kerralla varsin erilaisia jo kohteesta riippuen ja on helpompaa, kun heiluttelee luottokorttia. Tällöin myös eksoottisimmissa maissa, kuten vaikkapa Hollannissa, kuitittomaan kirjanpitoon tottuneet yrittäjät joutuvat kirjoittamaan kuitin palveluja käytettäessä.

Se, miksi juuri tällä viikolla luottokorttien käyttö on noussut esille, on aiheutunut pääasiassa matkalaskujen tekemisestä. Tai siitä, että niiden tekeminen on jätetty ihan viime tinkaan. Vaikka firman kortti helpottaa rajusti akateemikon matkustamista, se ei kannusta oman kortin käytön tapaan nopeaan matkalaskun tekoon.

Tosin tässäkin todettakoon, että meidän puljussa vain n. 4 % kuuluu tähän muistutettavaan porukkaan, heh. Toisaalta tämä tarkoittaa kansainvälisen yliopiston toimintaperiaatteiden mukaan toimivien työntekijöiden osalta lähemmäksi 1000 kohdistamatonta tositetta.

Myös oma kalenterini huutaa hoosiannaa jatkuvasti ja kuulun itse tähän viimehetken säätäjiin. Siis siihen, joka kasaa kuitit pöydälle tai tietokonelaukkuun tärkeämpien töiden vuoksi ja sitten muistutuksen tullessa käyttää viikonloppuja selvittääkseen, missä sitä on tullut käytyä. Ollakseni rehellinen, firma voittaa tässä aika ison kasan rahaa, sillä vaikkapa käteisellä maksettuja junalippuja harvemmin edes muistaa laskuttaa takaisin…

Olen tässä pohtinut, mikä olisi järkevä malli matkalaskujen tekoon saman tien.

Oman luottokortin käyttäminen oli ehdottomasti tehokkainta. Tällöin jos et muistanut laskuttaa, maksoit työmatkasi itse. Tosin on vähän epäreilua maksattaa työntekijällä työmatkoja tai edes käyttää työntekijän pankkitiliä rahoituslähteenä työmatkoille.

Jos oma luottokortti lasketaan pois, toisenlainen kannustin (kepiksi kai tätä sanovat) on ilmoitus, eli jos et tee matkalaskuasi ajoissa, vähennetään kustannus palkasta. Tosin on vähän epäreilua maksattaa tällöinkään työntekijällä työmatkoja. Mutta ainakin itselleni tämä on hyvin toimiva tapa saada homma kuntoon :-)

On todennäköisesti olemassa vielä jokin kolmas tapa toimia. Kiinnostaisi tietää rajusti, mikä se olisi.

p.s Onneksi yhä suurempi osa palavereista voidaan nykyisin hoitaa netin välityksellä – se vähentää matkustamisen lisäksi myös luottokorttimaksuja, heh.

p.p.s. Firman ulospäin näkyvin systeemi on kuluneella viikolla ollut tohtoripromootio. Tilaisuus oli hengeltään todella positiivinen ja on enemmän kuin ansaittua laittaa kiitoksia kaikille tilaisuuden järjestäneille tahoille. Kaija & team rocks.

lauantai 2. kesäkuuta 2012

Virkavirhe olisi kiva yllätys

Wikipediassa(kin) on varsin selkäsanainen määritelmä virkavirheelle:

”Virkavirhe on valtion tai muun julkisyhteisön palveluksessa virkasuhteessa olevan henkilön virassaan tekemä rikos, virhe tai tehtävien laiminlyönti. Suomessa virkavirheen tehneelle voidaan määrätä tuomioistuimessa tai kurinpitomenettelyssä rangaistus ja mahdollinen vahingonkorvaus. Virkavastuun toteuttamisen muoto valitaan virkavirheen vakavuuden mukaan.”

Tässä kun en ole ollut enää virkamies 1.1.2010 alkaen, olen päässyt katsomaan maailmaa myös ns. työsuhdemaailman puolelta. Siis sieltä, missä pitää pelätä enemmän ”tekemättä jätettyjä töitä” kuin ”virheitä, joita voi joskus tekemisestä tulla”.

Edellinen saattaa kuulostaa äkisti akateemiselta hapatukselta, mutta sitä se ei todellakaan ole.

Miettikääpä, kummassa maailmassa tulee tehtyä enemmän asioita, jotka muuttava maailmaa paremmaksi paikaksi? Tai toisinpäin; jos joudut koko ajan punnitsemaan omaa tulevaisuuttasi sen kautta, onko päätös mahdollisesti täysin ja totaalisen oikea kaikkien näkökulmasta, on paljon helpompi jättää asia päättämättä. Tai jos tiedät, että oli päätös mikä tahansa, joku valittaa siitä kuitenkin - pelkästä valittamisen ilosta.

Tällöin on helpointa todeta virkamiestyyliin, että asia on edelleen prosessissa, heh.

Lomaillessani Pohjois-Koreassa joitakin vuosia sitten näin, mitä tarkoittaa olla virheetön virkamies.

Se ei toki ole virkamiehen vika, että säädökset ovat tuollaiset kuin ovat. Taatusti virkamiehet pyrkivät tekemään kaikkensa, että mahdollisimman monella olisi hyvä olla. Järjestelmä vaan on kompromissinhakuinen mm. niin virkamiehen, virkamiehen palveluksia käyttävän henkilön, valtionhallinnon ja muun yhteiskunnan näkökulmasta.

Vai olisiko se niin, että nykymalli on tasapuolisen sekopäinen kaikille. Kukaan ei ole täysin tyytyväinen, muttei kukaan ole täysin tyytymätönkään?

p.s. Yhteiskunnan hyvinvointia vähentävät virkamiehen tekemät virkavirheet ovat myös minun mielestäni hanurista.